Tietokantahaku
I AM IN YOUR MIND
| Koreografi |
Orpana, Mikko |
| Kantaesitys | 27.9.2018 |
| Kantaesityspaikka | Zodiak Stage, Helsinki |
| Suomen ensi-ilta | 27.9.2018 |
| Suomen ensi-iltapaikka | Zodiak Stage, Helsinki |
| Tyylilaji | Nykytanssi |
| kesto (min) | 60 |
| Valosuunnittelija | Tiiti Hynninen |
| Äänisuunnittelija | Antti Nykyri |
| Kantaesiintyjät |
Laura Faarinen, Mirva Mäkinen, Mikko Orpana, Katri Soini |
| Musiikki teokselle | Antti Nykyri |
| Kuvaus |
Teos käsittelee peilisoluja ja ihmisten välistä ruumiillista intersubjektiivisuutta: ihmisen sosiaaliselle toiminnalle välttämätöntä kykyä jakaa tunteita ja kokemuksia. Neurotutkija Vittorio Gallesen mukaan peilisolut aktivoituvat sekä toiminnasta että sen katsomisesta, minkä vuoksi kommunikoimme hermostollisella tasolla jatkuvasti kaiken ympärillämme olevan kanssa: On olemassa erilaisia tapoja havaita muita ihmisiä, ja niistä vain muutamat mahdollistavat tunteen yhteenkuuluvuudesta, jonka määrittelen käsitteellä intentionaalinen virittyminen. I AM IN YOUR MIND ottaa tähän intentionaaliseen, tavoitteelliseen virittyneisyyteen ruumiillisen ja tanssitaiteellisen lähestymistavan. Esityksessä lähestytään maailmaa, jossa meidän mielemme sulautuvat yhteen. Ajatuksemme, sikäli kuin niiden voi sanoa olevan kehostamme riippumattomia, eivät ole niin yksilöllisiä ja salaisia kuin ehkä kuvittelemme. Minun mieleni kommunikoi sinun mielesi ja kehosi kanssa. Kun sinä liikut, minä tiedän miltä sinusta tuntuu, samoin kuin sinä tunnet minun kehoni jännityksen. Esityksessä käytetään hyväksi ihmisen peilisolu- ja peilausjärjestelmien tutkimuksen löytöjä ja tutkitaan kuinka pitkälle peilausjärjestelmät mahdollistavat tanssillisen liikkeen, kosketuksen ja tunteiden siirtymisen ihmisten välillä. Suomalainen pitkän linjan peilautumisjärjestelmien tutkija Riitta Hari ja neurotutkija Lauri Nummenmaa kirjoittavat koskettavista tunteista: Toiset ihmiset ovat tärkein osa ympäristöämme. Vaikka aivomme ovatkin toisistaan erillisiä, kykenemme usein ymmärtämään toisiamme hämmästyttävän hyvin. Ihmisaivojen peilautumismekanismeja tutkimalla on saatu selville, että toisten ihmisten eleiden, kehon asentojen ja liikkeiden automaattinen ”sisäistäminen” vastaavien aivoalueiden aktivoitumisen kautta auttaa heidän aikeidensa tai tavoitteidensa ymmärtämisessä. Kun näemme toista ihmistä kosketettavan, osa omien aivojemme tuntoaivokuoresta reagoi samaan tapaan kuin jos meitä itseämme kosketettaisiin. Tällainen kommunikaatio on runollista, abstraktia ja merkityssuhteiltaan suhteellisen vapaata jokapäiväistä kanssakäymistä, mutta kuitenkin äärimmäisen tärkeää perusturvallisuuden kehittymisen ja toisen ymmärtämisen kannalta. Voimakkaasti individualismia ja ihmiskeskeisyyttä korostavassa maailmassa on myös terveellistä tuntea ja ymmärtää meitä ympäröivän maailman yhteys itseemme ja kuinka me olemme osa sitä. |
| Muita tietoja |
Lähteet: Gallese, Vittorio. 2008. Empathy, Embodied Simulation, and the Brain: Commentary on Aragno and Zepf/Hartmann. Journal of the American Psychoanalytic association 56. Ylikangas, Mikko (toim.). 2016. Mielen salat. Hari, Riitta ja Nummenmaa, Lauri. Koskettavat tunteet. Gaudeamus. |
| Tanssijat |
Soini, Katri (2018) Mäkinen, Mirva (2018) Orpana, Mikko (2018) Faarinen, Laura (2018) |