Tietokantahaku
Koreografi Jorma Elon taiteilijaprofiilia hahmottelemassa
Suomalaiskoreografi Jorma Elon tilaustöitä on nähty Yhdysvalloissa American Ballet Theatresta New York City Balletiin, mutta yhtä lailla Venäjällä, Kiinassa, Isossa-Britanniassa, Kanadassa, Hollannissa, Tanskassa ja välillä Suomessakin. Kiintopiste maailmankansalaisella on Bostonin baletissa, jonka vakituisena koreografina hän on työskennellyt vuodesta 2005 alkaen. Huhtikuussa 2012 Elo harjoitti Double Evil -teostaan Suomen Kansallisbaletin tanssijoille. Oli aika selvittää, minkälainen taiteilija on yli 55 teosta tehnyt kiitetty ja palkittu 51-vuotias koreografi. Ensinnäkin loputtoman innostunut työstään. Elo kulkee maasta ja tanssiryhmästä toiseen 10–11 kuukautta vuodessa. Kevätkaudella 2012 hän loi teokset balettiryhmille Bostonissa, Antwerpenissa ja Atlantassa. Ennen kesälomaa valmistuu tilausteos Dream of Dream Bolšoi-baletille Moskovaan. Heinäkuussa on vuorossa koreografian intensiivikurssi ja lokakuussa uusi teos oman talon tanssijoille. Syksyllä harjoitetaan aiemmin luotuja teoksia, kuten Slice to Sharp -teosta Tulsan baletille Oklahomassa ja 1st Flash -työtä Moskovan Stanislavski-baletille. - Tekemistä riittää, mutta nautin työstäni, joten jaksan tehdä sitä miten paljon vain. Olen saanut työnteon mallin kotoa ja hyvät geenit! Kaiken keskellä yritän nauttia myös elämän ohikiitävistä hetkistä. Jorma Elo opiskeli tanssijaksi Suomen Kansallisoopperan balettikoulussa ja Leningradissa. Suomen Kansallisbaletin riveissä hän tanssi 1978–1984. Niinpä haastatteluhetkellä huhtikuussa 2012 koreografista tuntui kunnia-asialta päästä taas työskentelemään kotipesään Kansallisbalettiin, jossa Double Evil sai ensi-iltansa toukokuussa. Vuonna 2008 valmistuneessa työssä kahdeksalle tanssijalle klassinen baletti ja nykytanssi käyvät sujuvaa vuoropuhelua Vladimir Martynovin ja Philip Glassin musiikin tahtiin. - Mukana on tuttuja tanssijoita ja harjoittajana entinen kollegani Kimmo Sandell. Tämä onkin ollut supernastaa, vähän kuin "putting the band back together". Elon tie tanssijana kulki Helsingistä Cullberg-balettiin Ruotsiin vuonna 1984 ja Nederlands Dans Theateriin Hollantiin vuosiksi 1990–2004. NDT:ssä Elo alkoi vähitellen perehtyä koreografian tekemiseen työskennellessään muun muassa taiteellisen johtajan Jiří Kyliánin, Ohad Naharinin ja William Forsythen kanssa. Syntyi niin ikään lavastuksia, puvustuksia ja valaistuksia talon omissa workshopeissa. Edelleen hän osallistuu töidensä luomisessa myös pohdintoihin vaikkapa siitä, miten arkkitehtonista tilaa voi leikata osiin valoilla. Tanssija ottaa vastuun näyttämöllä Koreografi Elon intoa ruokkii entisestään tanssijoiden innostuneisuus. - Tulin juuri Moskovasta, missä totuin parissa viikossa paikallisten tanssijoiden työskentelytapaan. Venäjällä huudetaan ja puhutaan koko ajan. Suomessa on hiljaisempaa innostuneisuutta. Moskovan-matkani aikana suomalaistanssijat omistivat assistenttini ja puolisoni Nancy Euverinkin johdolla kaiken aikansa sille, että Double Evil olisi mahdollisimman valmis palatessani takaisin Helsinkiin. Se oli vaikuttavaa. Hienoin hetki koreografin työssä on aina ensi-ilta. Silloin tanssijat ottavat vastuun näyttämöllä ja vievät annetun materiaalin uudelle tasolle. - Tanssijat tekevät kokonaisuudesta maagisen kokemuksen. Silloin tuntuu hienolta, että on ollut rakentamassa tätä laivaa. Työni on kuin jatkuva jouluaatto; lahjoja tulee koko ajan. Tyytyväisiltä vaikuttavat myös tanssijat. Suomen Kansallisbaletin 35-vuotias tähtitanssija Jaakko Eerola tanssii Double Evilin ensi-illassa Helsingissä. Hänelle nopeatempoisen teoksen harjoittelu on ollut todella vaikeaa. - Se edellyttää vahvaa klassista tekniikkaa. Joren kanssa työskentely on kuitenkin harvinaisen luottamusrikasta. Tanssijalle on mahtavaa, kun koreografi luo sellaisen tunnelman, joka henkii että me olemme ammattilaisia ja hienosti menee, kertoo aiemminkin Elon töissä tanssinut Eerola. Koreografi itse sanoo pitävänsä kaikennäköisestä tanssista. Hän yhdistelee töissään klassista liikekieltä ja maanläheisempää liikkeistöä. Aiemmin tehtyjen teostensa materiaalia Elo sanoo kuitenkin parantelevansa jokaisen esityspaikan myötä, koska ei osaa jatkuvan työstämisen keskellä katsoa mitään valmiina. Elon hektistä arkea on jakamassa kolme assistenttia ja agentti. - Kokemuksen myötä osaan aloittaa työn kasaamisen pienestä. Luomistilanteessa askeleet syntyvät kuitenkin joskus nopeassa tempossa: 20–30 sekunnin aikana 25 liikettä. Minun keskittymiseni menee siihen, että saan liikkeet sopimaan yhteen. Niinpä terävät assistentit voivat muistella ja tulkita tuottamaani liikemateriaalia. Musiikki on punainen lanka Suomalaiskoreografin luova koneisto pysyy käynnissä myös musiikin avulla. Tanssin ja musiikin tiivis liitto lävistääkin koko hänen tuotantonsa. - Joo, musiikki on punainen lanka, jossa roikutaan. Musiikissa on aina selvä rakenne. Niinpä siitä voi ottaa kiinni, jos on eksyksissä tai inspiraatio on katkolla. Musiikin ansiosta olen vapaampi myös yhteistyössä tanssijoiden kanssa – voimme olla yleisessä flow-tilassa ja rentoutua. Mikä Elon flow-resepti on? - Se on suuri salaisuus! Itse asiassa yritän kehittää sitä, miten flow’n saisi päälle. Periaatteessa se on meditaatiota, yritys käyttää aivokapasiteettia, josta emme ole tietoisia. Myös aiemmista flow-hetkistä voi muistella fyysistä tunnetta, johon liittyy esimerkiksi värejä ja ääniä. Jos flow’n saa aikaan muutamaksi minuutiksi päivässä, se on saavutus. Muuten voi sitten räpeltää ja järjestellä rationaalisia hommia. Huhtikuisessa Helsingissä päiväohjelmassa on tanssin lisäksi maailmanmestaruustason jääkiekkoa. Jääkiekko onkin Elon ensimmäinen suuri rakkaus. Nuori maalivahti halusi 12-vuotiaana lisää notkeutta, joten sisaret ottivat hänet mukaan tanssitunnille. - Ajattelin venytellä itseni hyväksi. Intohimo siirtyi kuitenkin jääkiekosta tanssiin jo ensimmäisten tuntien aikana. On hienoa olla katsomassa, kun Suomi pelaa MM-kisoissa kotikentällä.
Sympaattinen koreografi sanoo tekevänsä unelmatyötään. Tulevaisuudessa häntä kiinnostaisi tarttua tarinallisiin baletteihin, joissa voisi elokuvanteon tapaan sekoittaa monenlaisia elementtejä. Samalla tulisi taas opittua uutta. - San Franciscossa on aamuisin ehkä vähän hymyilevämpiä kasvoja kuin Moskovassa, mutta päivä aloitetaan aina kymmenen aikaan aamutreenauksella. On koskettavaa katsoa, miten tanssijat kaikkialla laittavat innostuessaan peliin kehonsa ja mielensä päivästä toiseen niin kuin huomista ei olisi. (Artikkeli on julkaisu englanninkielisenä Finnish Dance in Focus 2012 - 2013 -lehdessä) |
|
Kirjoittaja | |
Taiteilija | Elo, Jorma |